Pihatyömotivaatio on ollut vähän hakusessa. Kukkapenkkejä olen kevyellä kädellä siivoillut ja vähän haravoinutkin, mutta muuten on multasäkit ja kylvövehkeet pysyneet syksyisillä sijoillaan. Taannoin kävin Lidlissä ja sieltä jäi sentään (minusta tämä on siis hyvä merkki) muutama juurakkopaketti käteen:

  • jättipoimulehti (mitä minulla ei vielä ole, on vain paljon luonnonvaraisia, joista niistäkin toki tykkään),
  • morsiusharso (taisi hävitä kuutamopenkistä toissa talvena?),
  • punahattu (siemeniä minulla taitaa kyllä jossain olla, mutta..)
  • ja sitten viimeisenä kivikkosuopayrtti, mitä minulla oli joskus itse siemenestä kasvatettuna, mutta mikä ei kestänyt talvea (suojaamatta). Sen kai pitäisikin olla melko lyhytikäinen ilo, mutta toisaalta se oli helppo aloittelijan kasvattaa. Tällä kertaa kokeilen sitä hieman erilaisessa paikassa, enkä laita ihan suoraan kallion päälle.
537138.jpg
Onhan tuossa alkukeväällä tullut muutama siemenpussikin ostettua, mutta nekin niitä tavallisia jo kokeiltuja helppoja lajeja kuten esim. kesäkurpitsaa ja hajuhernettä.

Tekisi mieli kysyä kanssapuutarhureilta (tarkoitan tuolla nyt ihan kaikkia puutarhassa mönkimisestä pitäviä), että onko teillä ollut kausia, ettei pihanlaitto ole juurikaan innostanut?

Tämä on minulle ensimmäinen saamattomuuskausi sitten vuoden 2000, kun tänne muutimme. Siitä asti olen möyrinyt pihalla rönttövaatteissa aamusta iltamyöhään jos vaan olen voinut. Ja otsalampun valossa on voinut olla hieman myöhempäänkin ;) Mahtuuhan tuohon väliin pari "paksuumpaakin" kautta, kun vauvamasu esti rankimmat työt ja yksi kevät tuli vietyttyä sairaalassa kuopusta odottaessa. Mutta viime syyskesällä tapahtui käänne, kun havaitsin, että pihalla tosiaan voi oleilla muissakin kuin työvaatteissa, ja että siellä voi lepäillä ja jopa neuloa sukkaa. Alan kohta toivoa, etten olisi tuota nimenomaista sukkaa koskaan aloittanutkaan, sillä neulominen tuntuu olevan todella vaarallista puuhaa. Siihen voi jäädä pahasti koukkuun. Täytyisi varmaan aloittaa jonkinmoinen vieroitus, että tulisi jotain edes tehtyä.

Nojaa koukussa tai ei, niin eipä nämä viime päivien säät kamalasti ole ulos innostaneet. Valkoista maata emme sentään viikonloppuna saaneet, mutta kyllä täälläkin räntää satoi. Ja onhan tässä nyt 4/5 perheestä niistänyt oikein urakalla ja ollut vähän kuumeessakin, että siinäkin on yksi syy miksi minä en ole pihalla päässyt edes käymään. Neulominen onneksi on senverran kevyttä hommaa, että se sujuu nuhaisenakin :)

Tämän postauksen kukinnasta vastavat maaliskuussa risutuoliin istutetut orvokit. Tuoli on taas tuossa kuistilla odottelemassa lämpöisempiä ja aurinkoisempia ilmoja.
537136.jpg