Mitäs tässä on? Ei onneksi kuvaa ihan "paraatipihasta" mutta ei kovin kaukaakaan. Nappasin kuvan tien viereisestä ojasta. Varsinainen piha on useita metrejä korkeammalla, kallion päällä. Suunnilleen samanlaiselta näyttää kyllä mm. alapihan vanha rikkaruohottunut kasvimaa. Eli ei tuollaiseen maahan kaivuria heiveröisemmällä välineellä ole asiaa myllämään ;) Koin sen jo keväällä kun kävin lapiolla mansikkamaanpaikkaa koettamassa. Eikä paljon muuta kuin kohopenkkejä tulisi tuon savipatjan päällä mieleen koettaakaan, mutta lähivuosina ei varmaan edes sitäkään. Jos nyt joskus saisi vähän isomman kasvihuoneen ja siellä vähän paremmassa mullassa yrittäisi sitten hyötykasveja kasvatella. Tuosta "harjoituskasvihuoneestakin" on tullut jo vähän maistiaisia amppelitomaatin muodossa. Sen vieressä pukkaa kesäkurpitsa myös satoa jo kiitettävästi. Matala sokerihernekin (ne harvat jotka suostuivat itämään) on yllättänyt iloisesti ja muutama litu on jo näkyvissä.

Kaivosta vesi tosiaan loppui ja nyt totutellaan sitten kannuun ja sen täyttöön sisätiloissa. Eikä sitä vieläkään näy olevan ylhäältä luvassa mikäli ennusteisiin on uskominen. Ja miksei edes iltapäiväkuuroja synny? Tänään huomasin uusia nuutuneita kasveja, joita en kuitenkaan ennättänyt auttaa, mm. rinteessä kasvava Victoria-luumu riiputti jo lehtiään. Sen yläpuolella olevat monimetriset syreenit olivat vielä pahemman näköisiä, mutta niiden uskon silti selviävän, mutta tuon luumun tilanne vähän huolestuttaa. Satoa tuosta ei vielä tule, mutta mitenköhän kestää seuraavan talven kun kasvukausi menee näin kituuttaen?

Mummolamatkalla huomasin tienvarrella kokonaan kellastuneita ja lehtiään pudottavia koivuja. Pihlajan lehtiin näyttää täälläpäin iskeneen lisäksi jokin tauti, ovat ihan mustapilkkuisia.

Ihmetystä kuivan kauden keskellä sensijaan taas tänäkin vuonna herättää, tämä kaikkia sääntöjä vastoin perustettu, Jätemaa -nimellä kulkeva kukkapenkki. Siinä kasvavat ja kukoistavat nytkin minua korkeampina mm. valtikkanauhukset, jotka kaikkialla muualla roikottavat päivisin lehtiään. Samoin varjoliljakin on siellä säilynyt lähes ilman liljakukkojen hyökkäyksiä. Aiemmin tuossa penkin lähellä kasvoi iso koivu, mutta sen kaaduttua alkaa koko alue muistuttaa enemmän ja enemmän pientä viidakkoa. Aivan huikea vaikutus on ollut tuolla koivunkaadolla kasvuun. Koivu on kyllä kaunis puu, mutta mielellään saisivat kasvaa varsinaisen pihan ulkopuolella tuon huikean vedentarpeen takia.

Valtikkanauhuksia, virmajuuria ja varjoliljoja Jätemaa -kukkapenkissä